Miten logistiikka-alan Euroopan laajuiset trendit muutetaan suomalaiseksi liiketoiminnaksi?

Samalla kun verkkokauppa kasvaa ja toimituserät pienentyvät, vihreiden arvojen vaikutus alkaa näkyä logistiikassa niin kuluttajapuolella kuin tutkimuksessa ja kehityksessä. Sisälogistiikan puolella taas teollisuuden digitalisaatio tuo aivan uudenlaisia tehostusmahdollisuuksia yhä useamman toimijan ulottuville. Missä näistä trendeistä on suomalaisille toimijoille eniten hyödynnettäviä mahdollisuuksia?

Saadaanko verkkokaupan kasvun vaatimukset ja vihreät arvot kohtaamaan logistiikassa?

Verkkokaupan lisääntyessä ja toimituserien pienentyessä citylogistiikka ja last mile -ratkaisut ovat logistiikkatapahtumien vakiopuheenaiheita. Päästövähennysten ja tehokkuuden kannalta tehokas tulevaisuuden suunta olisi se, että tavaran kulku ei enää keskittyisi pelkästään kuljetusliikkeiden omiin logistiikkakeskuksiin. Kaupunkikeskustojen laitamille muodostuisi suuria kaupunkihubeja, joissa kaikkien kuljetusliikkeiden tavaraa yhdisteltäisiin järkeviksi lasteiksi ja toimitettaisiin alueittain tehokkaasti perille. Suomessakin suurten asutuskeskusten lähellä kaupunkihubit voisivat toimia.

Kaupunkihubien toteutus kuitenkin takkuaa kaikkialla. Toteutuakseen hubitoiminnasta pitäisi saada kannattavaa liiketoimintaa jollekin taholle. Silloinkaan ei saataisi kaikkia kuljetustoimijoita mukaan, koska aina on niitä, joille on taloudellisesti järkevämpää toimia yksin. Voi myös olla, että päästövaatimusten kiristyessä logistiikkatoimijat velvoitetaan hubitoimintaan lainsäädännöllä. Parhaimmillaan kaupunkihubit näkyisivät kuluttajille parempana ja yhdenmukaisempana palveluna. Jos hubitoiminnan moottorina on lainsäädäntö, on kuitenkin vaarana se, että kilpailutuksessa valitaan halvin toimittaja ja palvelun taso heikentyy.

Kuljetusten ja autojen käyttöasteen optimointia on tehty jo pitkään, ja sitä helpottamaan käytetään myös tekoälyä. Optimoinnissa keskitytään kuitenkin yleensä siihen, tuleeko ensin vastaan kantavuus vai tilavuus. Valtavia päästö- ja kustannussäästöjä olisi saavutettavissa sillä, että yhdistellään painavia ja tilaa vieviä tuotteita niin, että saadaan kantavuuden ja tilavuuden kannalta optimaalinen kuorma. Nopeiden toimitusaikojen vaatimus asettaa toki sen haasteen, ehditäänkö kiireessä tavaraa purkamaan ja lastaamaan uudelleen.

Itseäni ilahduttaa se, että päästöongelmaan on Euroopassa herätty toden teolla ja tilanteeseen etsitään ratkaisuja ja muutosta. Paljon rahaa ja tutkimustyötä panostetaan logistiikan kehittämiseen päästöttömämpään suuntaan. Monilla kuluttajillakin vaaka kallistuu vihreisiin arvoihin, vaikka se merkitsisi hitaampaa toimitusta. Toivottavasti tulevaisuudessa myös verkkokaupan kustannusrakenne tukisi tätä kehitystä, ja vihreä toimitus olisi kuluttajalle edullisempi kuin nopea toimitus.

Industry 4.0 vaikuttaa myös teollisuuden logistiikkaan

Tukkukaupassa on perinteisesti logistiikka ollut hyvällä tolalla, onhan toimitusketjun tehokkuus kilpailukyvyn elinehto kilpaillulla kaupanalalla. Teollisuudessa varastoa sen sijaan pidetään yleensä tukitoimintona, joten jos isoja ongelmia ei ole, ei sisälogistiikkaan juuri panosteta. Tuotantoa ja varastoa ei ajatella kokonaisuutena, joten usein parannuksetkin jäävät osaoptimoinniksi sen sijaan, että muutoksen vaikutuksia mietittäisiin kokonaisvaltaisesti. Tässä piileekin yllättävä potentiaali, sillä pienilläkin muutoksilla voidaan saada isoja vaikutuksia aikaan. Ja toisaalta jos yritys hakee suuria säästöjä varastosta, teollisuuden digitalisaatio mahdollistaa perinpohjaisetkin varastonhallinnan uudistukset ja automatisoinnit.

Monessa valmistavassa yrityksessä prosessien uudelleenajattelulla ja automatisaatiota hyödyntämällä olisi saatavilla valtavaa säästöä ja tehokkuutta. Tuotanto voi säilyä Suomessa pidempään, kun kilpailukyky näin paranee.

Rohkeutta toki tarvitaan, kun yritys kyseenalaistaa vallitsevat ja riittävän toimiviksi todetut prosessit ja toimintamallit. Kannustavia esimerkkejä kuitenkin löytyy kotimaasta. Ponsse on parantanut huimasti varastojensa tehokkuutta uudistamalla rohkeasti tuotantoajatteluaan ja hyödyntämällä automaatiojärjestelmiä systemaattisesti. Iskun tuotantolinjauudistus on suoraviivaistanut prosesseja ja tehostanut työtä niin, että linjalla on tehty tuotantoennätyksiä ja muutkin linjat pannaan uuteen uskoon mahdollisimman pian.

Oikein mitoitettu panostus automaatiojärjestelmiin on järkevää myös henkilöresurssien kannalta. Logistiikka-alalla osaavista tekijöistä on jo pulaa. Kannattaa automatisoida kaikki minkä voi ja säästää henkilöresurssit niihin tehtäviin, joihin ehdottomasti vaaditaan ihmisen osaamista.

Mitä suomalaisen yrityksen sitten kannattaa tehdä, jotta se pääsee muutokseen kiinni?

Ota selkeä suuntima. Selvitä, mitä juuri teillä kannattaa tehdä ja muuttaa. Tee sitten rohkeasti päätöksiä, jotka tukevat tätä muutosta.

Panosta sopivankokoisiin kehitysaskeliin. Älä haukkaa liian isoa palasta kerralla. Jos on lähdössä takamatkalta, ei kehityksen kärkijoukkoon ole realistista pyrkiä.

Hyödynnä verkostot. Yhdistykset rahoittavat ja järjestävät kehityshankkeita ja seuraavat trendejä. Alan toimijoiden verkostoissa jaetaan hyväksi todettuja toimintatapoja, oivalluksia ja benchmarkkeja.

Uudista kumppaniajattelusi. Kilpailijasta voi tulla kumppani, kun rakennatte yhteistyön sellaiseksi, että molemmat saavat synergiaetua esimerkiksi klusteritoiminnan, yhteisomistuksen tai yhteiskäytön kautta.